Beagle

Eläinkokeet Suomessa ja maailmalla

Joka vuosi miljoonat eläimet viettävät elämänsä koe-eläinlaitoksissa ja joutuvat kokeisiin, joiden tulokset eivät usein päde ihmisiin. Kerromme, miten eläinkokeet toimivat ja millä niitä voidaan korvata.

Tietoa eläinkokeista?

Eläinkokeilla pyritään selvittämään esimerkiksi lääkeaineiden, kosmetiikan tai kemikaalien vaarallisuutta tai sopivuutta ihmisille tai muille eläinlajeille.

EU-maissa käytetään vuosittain yli 9 miljoonaa koe-eläintä. Eläinkokeiden määrää koko maailmassa on vaikea arvioida, sillä monet maat eivät julkaise tilastoja eläinkokeista. Arvioiden mukaan ainakin 192 miljoonaa eläintä käytettäisiin vuosittain eläinkokeissa.

hiiri

Eläinkokeet numeroina

eläintä käytetään vuosittain eläinkokeissa EU:n alueella.

eläintä arvioidaan käytettävän vuosittain eläinkokeissa maailmanlaajuisesti.

eläintä käytetään vuosittain eläinkokeissa Suomessa.

on eläinkokeiden tarkkuus lääkeaineiden haitallisuuden ennustamisessa ihmisille – eli vain sattuman tasolla.

Eläinkokeiden haittaluokat

Eläinkokeiden tuskallisuutta arvioidaan neliportaisella asteikolla:

  • Ei toipumista: Toimenpide tehdään nukutuksessa ja eläin lopetetaan toimenpiteen jälkeen samassa nukutuksessa.
  • Lievä: Lievällä haitalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi rauhoituksessa tehtävää kuvantamista, mutta myös eläimen eristämistä, pistoksia, verinäytteiden ottoa ja jopa syöpäkasvainten aiheuttamista.
  • Kohtalainen: Kohtalaisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi kirurgisia nukutuksessa tehtäviä toimenpiteitä, kuten elinsiirtoja, kemoterapialle altistamista tai myrkyllisyyskokeita, jotka eivät johda kuolemaan.
  • Vakava: Vakava haitta kattaa kirurgiset toimenpiteet, joista aiheutuu eläimelle haittaa vielä kokeen jälkeenkin. Myös eläimen kuolemaan johtavat myrkyllisyyskokeet ja esimerkiksi eläimelle aiheutettava etenevä, tappava ja kivulias sairaus lukeutuvat vakavan haitan kokeisiin.

Eläinkokeisiin määritellään aina kriittinen piste, jossa eläin on viimeistään lopetettava tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi (humane endpoint, inhimillinen päätepiste).

Elämä koe-eläinlaitoksessa

On syytä huomioida, että vaikka eläintä ei käytettäisi kokeissa, jotka aiheuttavat kipua tai kuolemaa, on eläimen elämä laitoksessa usein kurjaa eikä täytä lajityypillisiä tarpeita.

Vain puolikas A4-arkki

Tämän verran tilaa voi olla kolmen täysikasvuisen hiiren yhteisessä häkissä koe-eläinlaitoksessa.

Koe-eläinlaitoksessa esimerkiksi hiirten häkkien vähimmäiskoko vastaa noin puolikasta A4-koon paperiarkkia – tällaisessa tilassa saa pitää kolmea täysikasvuista hiirtä.

Koejärjestelyt edellyttävät usein myös sitä, että sosiaalisia lajeja pidetään yksin, joskus pitkiäkin aikoja. Koe-eläinkäytöstä vapautuneiden koirien on kerrottu tarvinneen mittavia hammashoidollisia toimenpiteitä kotiutumisensa jälkeen, sillä ne ovat koe-eläinaikanaan kalunneet häkkiensä kaltereita. Vaikka tutkimuslaitoksella olisi kotiuttamisohjelma, ei osaa eläimistä voida koskaan kotiuttaa, sillä koe-eläinaika on esimerkiksi jättänyt lähtemättömän vaikutuksen niiden käytökseen.

Eläinkokeet ovat epäluotettavia

Lajit reagoivat eri tavalla erilaisiin yhdisteisiin ja kemikaaleihin. Esimerkiksi penisilliini on hyödyllinen ihmisille, mutta voi tappaa kissan ja marsun, kun taas arsenikki on vaarallinen ihmisille, mutta ei rotille, hiirille tai lampaille.

Eläinmallien ennustuskyky lääkeaineiden haitallisuudesta ihmisille on todettu olevan noin 50 % eli saman verran kuin puhdas sattuma.

Eläinkokeiden luotettavuudesta on 2000-luvulla tehty useita tutkimuksia, joissa on todettu eläinkokeiden toimivuuden ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kehityksessä olevan heikko.

Lisäksi vuonna 2020 julkaistussa hollantilaistutkimuksessa arvioitiin, että vain puolet eläinkokeista (jotka kattoivat vain neljäsosan käytetyistä koe-eläimistä) julkaistiin lopulta tieteellisenä artikkelina. Tärkeimpiä syitä näiden tutkimusten julkaisematta jäämiselle oli se, ettei tutkimuksessa saavutettu tilastollisesti merkitsevää tulosta, että koe oli vain kokeiluluonteinen tai eläinmallien kanssa ilmeni ongelmia.

Beagle-koiria tutkimuspöydillä huoneen seinustoilla. Keskellä kuljetuskärry.
Marshall BioResourcesin koe-eläinkasvattamo New Yorkin osavaltiossa, josta Orion Pharma on hankkinut koiria eläinkokeisiin. Kuva: Camp Beagle

Vain pieni osa lääkeaihioista päätyy valmiiksi lääkkeiksi

On arvioitu, että eläimillä testatuista lääkeaihioista vain 12 % etenee ihmisillä tehtäviin kliinisiin kokeisiin, ja kliinisistä kokeista epäonnistuu arviolta 90 %. Näin siis vain noin 1,2 % eläimillä testatuista lääkeaihioista etenee valmiiksi lääkkeeksi.

12 % – Eläimillä testatuista lääkeaihioista etenee ihmisillä tehtäviin kliinisiin kokeisiin.

90 % – Kliinisistä kokeista epäonnistuu arviolta.

1,2 % – Eläimillä testatuista lääkeaihioista etenee valmiiksi lääkkeeksi.

Tyypillistä onkin, että hiirille aiheutettuun sairauteen löytyy tehokkaita lääkkeitä, mutta ihmiskokeissa lääkkeet todetaan tehottomiksi tai pahimmillaan ihmisille vaarallisiksi. 

Eläinkokeille on vaihtoehtoja

Tällä hetkellä EU-lainsäädäntö edellyttää, että ihmisille tarkoitetut lääkkeet testataan kahdella erilajisella nisäkkäällä ennen ihmiskokeisiin siirtymistä. EU:n koe-eläindirektiivin ytimessä on 3R-periaate: Replacement (korvaaminen), Reduction (vähentäminen), Refinement (parantaminen). Tavoitteena on siis korvata eläinkokeita muilla menetelmillä, kun se on tieteellisesti mahdollista. Valitettavasti tiekartta eläinkokeiden täydelliseen alasajamiseen kuitenkin puuttuu.

Eläinkokeita korvaavia menetelmiä

kuvituskuva mallinnuksesta

Tietokonesimulaatiot ja tekoäly

Tietokonemallinnuksella ja laskennallisilla menetelmillä on keskeinen rooli eläinkokeiden vähentämisessä. Vuonna 2019 julkaistussa laajassa vertailututkimuksessa oppiva tekoäly oli eläinkokeita luotettavampi ennustamaan kemikaalien myrkyllisyyttä. Tutkimuksessa käytettiin kuutta OECD standardoitua turvallisuustestiä, jotka muodostavat 55 % EU eläimillä tehdyistä turvallisuustesteistä (yhteensä 600 000 eläintä vuodessa). Tekoäly oli eläinkokeita luotettavampi jokaisessa testissä. Lisäksi myrkyllisen aineen tunnistamisessa tekoälyn tarkkuus oli 89 % ja eläinkokeiden vain 69 %.

soluviljelystä kuvituskuva

Soluviljelmät

Soluviljelyssä haluttuja soluja viljellään laboratoriossa. Soluista pystytään nykyään rakentamaan melkein mitä tahansa monisoluisia kudosmalleja, jotka myös toimivat hyvin samalla tapaa kuin alkuperäinen ihmiskudos. Laboratorio-oloissa solumalleja käyttäessä kokeita on helpompi kontrolloida ja muuttaa kuin eläinkokeissa, ja niillä päästään parempaan tarkkuuteen.

Organ-on-Chip-teknologian periaatekuva

Monikudosmallit (Organ-on-Chip)

Monikudosmallintaminen (Organ-on-Chip) yhdistää kantasolutekniikkaa ja mikroteknologiaa ihmiskehon toimintoja jäljittelevän monikudosmallin kehittämiseksi. Monikudosmallintamisessa rakennetaan kudos tai useita kudoksia nestevirtauksen sisältävälle alustalle. Monikudosmallintamisen hyöty aiemmin kehitettyihin solumalleihin verrattuna on sen kyvyssä sisällyttää kudoksen monimuotoisuus mukaan lukien kolmiulotteinen rakenne, kudosta ympäröivä biomateriaali, useat eri solutyypit, verenkierto sekä hermotus.

Vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen Suomessa

Myös Suomessa kehitetään vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. Vaihtoehtoisia menetelmiä kehitetään Tampereen yliopiston yhteyteen perustetun FICAMin (Finnish Centre for Alternative Methods, suomeksi Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) toimesta, joka on sittemmin yhdistynyt osaksi FHAIVE-keskusta (Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches). FHAIVE kehittää paitsi ihmissolupohjaisia kudos- ja elinmalleja, myös in vitro -mallinnoksia ja tekoälypohjaisia tietomallinnoksia (in silico) sekä validoi eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä.

Menetelmien kehittämisen ja validoinnin lisäksi eläinkokeiden vähentämisen kannalta on tärkeää myös levittää tietoa ja kouluttaa tutkijoita. Suomessa Fin3R järjestää koulutuksia ja kursseja tutkijoille sekä edistää eläinkokeiden korvaamiseen, parantamiseen ja vähentämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten jakamista ja laajempaa hyödyntämistä.

Tutkimuksen rahoitus ja eläinkokeiden tulevaisuus

Meidän pitäisi pystyä laajemmin arvioimaan sitä, kuinka paljon tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta ohjautuu eläinkokeisiin ja kuinka paljon eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseen. Avointa keskustelua eläinkokeista tarvitaan enemmän, jotta voimme edistää niistä luopumista tavoitteellisesti. Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisessä, mikäli vain tahtotilaa löytyisi. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää vuosittain valtionavustusta ja muuta rahallista tukea sekä FHAIVEn että Fin3R:n toimintaan.

Suuri osa eläinkokeista tehdään siksi, että niitä on totuttu käyttämään ja koska korvaavat menetelmät eivät vielä ole yhtä tunnettuja.

Miten ja millä tavoin tiede ja tieteellinen tutkimus olisivat voineet kehittyä, jos emme olisi ikinä päättäneet alkaa testata eläimillä?

Eläinkokeet Suomessa

Suomessa on 2020-luvulla käytetty satojatuhansia eläimiä eläinkokeissa, vuositasolla noin 68 000–91 000 eläinyksilöä.

Tästä luvusta suurimman osan muodostavat jyrsijät – hiiret, rotat, marsut, kultahamsterit, kaniinit ja muut jyrsijät – mutta myös muun muassa kissoja, koiria, hevosia, sikoja, lampaita, lehmiä, sammakoita, lintuja ja kaloja käytetään eläinkokeissa Suomessa. Suomessa Ruokavirasto julkaisee tietoja koe-eläinten käyttömääristä.

Suomessa myös kotikoirien ja -kissojen käyttö tautigeeni- ja potilastutkimuksissa kirjataan mukaan koe-eläinten käyttötilastoon. Näissä tutkimuksissa eläimistä otetaan yleensä verinäyte eläinlääkärikäynnin yhteydessä tutkimusta varten.

Suurin osa Suomessa tehtävistä eläinkokeista on niin sanottua perustutkimusta, mikä muodostaa noin puolet kaikista eläinkokeista. Perustutkimus kattaa muun muassa elimistön toiminnan tutkimusta, eläinten käyttäytymisen ja biologian tutkimista sekä syöpätautien tutkimusta. Perustutkimuksessa ei kehitetä hoitokeinoja, kuten lääkkeitä, vaan pyritään esimerkiksi selvittämään syitä sairauksien taustalla.

Perustutkimuksen jälkeen eläinkokeita tehdään eniten translaatio- ja soveltavassa tutkimuksessa. Nämä tutkimukset liittyvät esimerkiksi ihmisen sairauksiin, ja voivat keskittyä esimerkiksi hermostollisiin ja mielenterveydellisiin sairauksiin, syöpään, tai tartuntatauteihin ja jonka tavoitteena on esimerkiksi uusien lääkkeiden tai hoitomenetelmien kehittäminen. Soveltavassa tutkimuksessa kehitetään lääkkeitä ja muita hoitokeinoja. Lisäksi eläinkokeita hyödynnetään muun muassa toksisuus- ja turvallisuustestauksessa sekä laadunvalvonnassa.

Eläinkokeen tekemiseen tarvitaan lupa. Luvan myöntää Suomessa hankelupalautakunta, joka arvioi hakemukset. Hankelupalautakunta koostuu tieteellisen tutkimuksen, laboratorioeläinten hoidon, eläinlääketieteen ja eettisten kysymysten asiantuntijoista. Hankkeista tehdään hyöty/haitta-analyysi. Hakemusten käsittely on kuitenkin hyvin teknistä.

Kosmetiikan ja kemikaalien eläinkokeet

2013 Kosmetiikan eläinkoekielto EU:ssa

Euroopan unioni kielsi kosmetiikan eläinkokeet vuonna 2013. Kielto koskee kosmetiikan ja hygieniatuotteiden testaamista eläinkokein EU alueella sekä EU ulkopuolella eläinkokeilla testatun kosmetiikan myymistä EU. Kielto ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa jonkin toisen maan lainsäädäntö edellyttää eläimillä testaamista.

Pesuaineiden eläinkokeet kielletään EU:ssa vuonna 2029

Vuoden 2026 alussa Euroopan parlamentti vahvisti, että kodin puhdistusaineiden takia tehtävät eläinkokeet tultaisiin kieltämään EU:n pesuaineasetuksen muutoksen yhteydessä. Uudistuksen myötä vuonna 2029 eläinkokeet kielletään kotitalous- ja teollisuuspesuaineiden kehittämisessä ja turvallisuustutkimuksessa. Tällä hetkellä suurin osa pesuaineista testataan vielä eläinkokeilla.

Valitse eläinkokeetonta kosmetiikkaa

Animalia ylläpitää listaa eläinkokeettomasta kosmetiikasta. Listalta löydät tuotteita, joiden valinnalla voit välttää eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa.

Right Menu Icon
Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu